Makumatkalla

Kolme kuvaa eli kolme erittäin hyvää syytä miksi viihdyn turistinomaisilla Tallinnan päiväristeilyillä:

1. Meriaamiainen
Löytyy jugurttia, salaattia, tonnikalaa, piirakoita, silliä, tuoreita hedelmiä, munakasta, perunasalaattia, sämpylöitä, juustoa, kurkkua... ihan kaikkea mitä aamuisin haluaisit syödä mutta et kuitenkaan koskaan muista ostaa kotiin eikä sinulla juuri varaakaan ole. Ja mikäli ostat, niin ei siulla kuitenkaan ole aikaa sellaista aamuisin syödä - c'mon se on hyvä että kahvi naamaan kun pitää olla jo töissä. Aikaisin herääminen ei ole vaihtoehto.

2. Suhteellisen halvat erikoiskahvit
En tajua, miten ei tarvitse mennä kuin yhden lätäkön yli ja Laten hinnasta tippuu jo noin puolet pois. Ottakaapa mallia, suomalaiset kirskuriyrittäjät! Bonusta kahvin kaveriksi oli tietysti nauttia se kauniilla torilla istuen lampaantaljan päällä ja lämmitellen itse viltin alla. Kynttilätkin paloivat, aww.

3. Kolpakot
'Nuff said.

- agnes

Pitsapäivä!

Pidettiin taas rumien pitsojen pitsaperjantai. Agnes ja pikkuveli. Huomatkaa, että meillä on samat geenit niin ruuanlaittotaitojen kuin mielikuvituksen kanssa. Kysymys "voiko maissipalkoja laittaa pitsaan" ei kerinnyt kunnolla edes kaikua, kun velipoika oli ne sinne jo lykännyt. Arvostan!

Mumsmumsmumsmums.

- agnes

Flunssankarkoitusruoka

Hyvä lukija. Tunnista alla oleva ruokalaji ja saa siitä hyvää mieltä loppupäiväksesi. Voit palkkioksi taputtaa itseäsi selkään tai vapaavalintaisesti olkapäälle ja todeta olevasi maan mainio ihminen!

Tosiaan, toinen soppahan se siellä! Alkuviikon Linssi Soppasonnistumisen kunniaksi täräytin tulille toisenkin keittoruuan. Tästä tuli ihan puhdasverinen sosemössö, joten nimesin sen flunssankarkoitussopaksi. Olen nimittäin huomannut saman asian kuin lapset - jos tyhmänoloisen, pahanmakuisen tai ruman ruuan nimeää innovatiivisesti, niin johan alkaa maistua!

Kattilaan tuli viskottua satunnaisessa järjestyksessä seuraavat asiat
- kaksi valkosipulinkynttä
- puolikas punasipuli
- pakasterasiallinen kurpitsamössöä
- purkillinen säilykekantarellejä (ei muuten ole havaintoakaa että mistä nämä tulivat....)
- inkivääritahnaa, taas kerran ja tällä kertaa semmoinen reilu ruokalusikallinen
- currya puoli pussia kun vähän hurahti
- pippuria, suolaa, sitruunamelissaa, basilikaa, rakuunaa ja muskottipähkinää mukavat "hömpsyt"
- taas sitä soijarouhetta, allekirjoittaneen superruokaa
- puoli pussia perunamuusijauhetta joka muuten vispataan sinne sekaan!
- vettä
- viimeset vihreät linssit
- purkillinen halvinta kermaa mitä lähikaupasta löytyy

Vaikka työvaiheet näyttivät suht epäilyttäviltä, superblenderin ja kerman jälkeen kokonaisuus oli jo melkein hyvä. Pistin koristeeksi raejuustoa ja basilikaa ja totesin että kyllä se on rumakin ruoka taas kerran aika mainiota.

Että onnea vaan sille joka saa tästä tuholaisesta itselleen joskus ruuanlaittajan, kämppis kun ei nimittäin suostunut tulemaan edes keittiöön työvaiheiden aikana.... Eikä se tuota syö. Vaikka sitä on jättimäinen kattilallinen. Eh.

Palataan,

- agnes

Soppanen, Linssi Soppanen

Sillon kun on semmonen ihan helvetin kehno maanantai, niin ruuan pitää olla helppoa että sillä saa kiukun laantumaan. Maanantaisin ei jaksa myöskään välittää, että miltä se safka näyttää - kuten esimerkiksi alla olevan kuvan suhteellisen karun näköinen linssisoppa.

Linssisoppa oli kuitenkin sympaattista, lämmittävää ja täyttävää ruokaa. Vähän ku lohtusafkaa. Parastahan tässä on se, että on vielä terveellistä - voit vetää napaasi niin paljon ku jaksat ilman huolta huomisesta ja vyöllesi kertyvästä pelastusrenkaasta. Tai minä ainaki söin.

Uusi keittiöbravuurini, Linssi Soppanen, sisältää seuraavia asioita
- kourallinen Punnitse ja Säästä -firman papusekoitusta joka piti kokata jo eilen. Eli turposi jääkaapissa pienessä nesteessä kaksi päivää.....
- no joku kourallinen vihreitä linssejä, mitä sieltä kaapista nyt sattu käteen
- vähän soijarouhetta, semmonen pieni hujaus, tuosta noin!
- ketsuppia (kun tomaattimurska meni rumiin pitsoihin)
- katkaravunjämät pakastimesta (nämäki tais jäädä pitsoista yli)
- maissia (nämä on muute varmaan kämppiksen, noh, mitäs jätti ne pakastimeen)
- jotkut turkkilaisen jugurtin jämät, ihan vähän kermaa kun loppu kesken
- mausteita oman maun mukaan. Itse lykkäsin inkivääritahnaa (Pirkka), currya, sipulirouhetta, valkosipulirouhetta, jotain äitin kuivaamia yrttejä sekä peruspippureita ja suolaa.
- vettä

Eli kaikkia muita aineksia paitsi sitä maitotuotesatsia ja ketsuppia keitellään hiljalleen semmonen noin puolisen tuntia miedolla lämmöllä. Kannattaa ottaa paksupohjainen kattila ja unohtaa se porisemaan ikään kuin itsekseen. Kun alkavat näyttää pehmeiltä ja vesi haihtuneelta, hutkitaan vähän kauhalla sinne päin ja sekoitellaan kerma. Heitetään levy nollille ja odotellaan tekeytymistä 5 - 10 minuuttia. Sinä aikana ehtii hyvin hörppäsemään ensimmäiset ruokajuomat ja hymyillä edes vähän. Lopputuloksen tulee siis näyttää tältä:

Valehtelematta parasta soppaa ikinä.

- agnes